Partahöylän historia ei ole lyhyt. Niin kauan kuin ihmisillä on kasvanut karvoja, he ovat etsineet tapoja ajaa ne pois, mikä on sama kuin sanoisi, että ihmiset ovat aina yrittäneet keksiä keinon ajaa karvojaan.

Muinaiset kreikkalaiset ajoivat partaansa välttääkseen barbaarien näköisyyden. Aleksanteri Suuri uskoi, että parrakkaat kasvot olivat taktinen haitta taistelussa, koska vastustajat saattoivat tarttua hiuksiin. Olipa syy mikä tahansa, alkuperäisen höylän keksiminen voidaan ajoittaa esihistorialliselle ajalle, mutta vasta paljon myöhemmin, 1700-luvulla.^thluvulla Sheffieldissä, Englannissa, partahöylän historia sellaisena kuin me sen tänään tunnemme, todella alkoi.

1700- ja 1800-luvuilla Sheffield tunnettiin maailman ruokailuvälinepääkaupunkina, ja vaikka yleensä vältämmekin hopean ja parranajovälineiden yhdistämistä, siellä keksittiin myös moderni partaveitsi. Silti nämä partakoneet, vaikka ne olivat kiistatta parempia kuin edeltäjänsä, olivat silti hieman kömpelöitä, kalliita ja vaikeita käyttää ja huoltaa. Suurimmaksi osaksi partakoneet olivat tuolloin edelleen enimmäkseen ammattipartureiden työkaluja. Sitten 1800-luvun lopulla^thvuosisadalla uudentyyppisen partahöylän käyttöönotto muutti kaiken.

Ensimmäiset turvapartahöylät esiteltiin Yhdysvalloissa vuonna 1880. Nämä varhaiset turvapartahöylät olivat yksipuolisia ja muistuttivat pientä kuokkaa, ja niissä oli terässuoja toisessa reunassa suojaamaan viilloilta. Sitten vuonna 1895 King C. Gillette esitteli oman versionsa turvapartahöylästä, jonka tärkein ero oli kertakäyttöisen, kaksiteräisen partahöylän esittely. Giletten terät olivat halpoja, niin halpoja, että vanhojen turvapartahöylien terien huoltaminen oli usein kalliimpaa kuin uusien terien ostaminen.